Määritä vaihejärjestys ja poista vektorikaaviot

Vaihejärjestyksen määrittäminen ja vektorikaavioiden ottaminen ovat tarpeen kaavioiden oikeellisuuden tarkistamiseksi:

a) erovirtasuojaus (virtavektorien suhteellisen sijainnin mukaan);

b) paneeliwattimittareiden, sähkömittareiden sisällyttäminen, vaihemittarit, vastusrele jne. (laitteeseen tai releeseen syötettyjen jännite- ja virtavektorien suhteellisen sijainnin mukaan);

c) automaattisten jännitesäätimien virran stabilointi.

Vaihejärjestyksen määritys suoritetaan yleensä I517M-tyyppisen induktiojärjestelmän vaiheilmaisimella, joka on asynkroninen oravahäkkimoottori, jonka pyöriminen verkkoliitäntöihin kytkettynä normaalivaiheisella pyöriminen, tapahtuu siinä osoitetun nuolen suuntaan tai sitä vastaan ​​- pyörimisvaiheessa vastakkainen.

Vaihejärjestys ja vaihesiirtokulmat voidaan määrittää jollakin seuraavista laitteista: yksivaiheinen vaihemittari (esim. D578), VAF-85M vaiheilmaisin, yksivaiheinen wattimittari, elektroninen oskilloskooppi.

Poista vektorikaaviot

Vektorikaavioita otettaessa käytetään tavallisesti symmetristä kolmivaiheista vaihe- tai linjajännitevektorijärjestelmää «viitevektoreina», joiden suhteen virtavektorit piirretään. Siksi mittauksen ensimmäisessä vaiheessa on tarpeen tarkistaa vaiheiden vuorottelun ja symmetrian oikeellisuus, mitata vaiheen (linjan) jännitteiden arvot ja soveltaa jännitevektorit mielivaltaisessa asteikossa kaavio 120°:n kulmassa (symmetriselle järjestelmälle); mittaa kuormitusvirta, jonka tulee tarkempia tuloksia varten olla vähintään 20-30 % nimellisarvosta.

Mitattaessa yksivaiheisella osoittimella tähdellä merkitty osoittimen jännitekelan puristin kytketään vaiheeseen A ja toinen nollajohtimeen. Osoittimen virtakäämi kytketään sarjaan kuorman kanssa tähdellä merkityllä puristtimella - generaattoriin tai virtamuuntajan lähtöön (muuntajan kytkentäpiirillä). Kun kulma on mitattu, se vähennetään vektorista UA ja nykyinen vektori IA konstruoidaan hyväksytyllä asteikolla. Virtavektorit IB ja IC määritellään samalla tavalla. Jos käytetään lineaarisia jännitevektoreita referenssinä, fasometri on kytketty lineaarisiin jännitteisiin.

Mitattaessa korkeajännitteisellä ampeerivaihekaiuttimella VAF-85M, vertailupisteeksi otetaan lineaarinen jännitevektori UAB.Mitatut kulmat lasketaan HAB-vektorista myötäpäivään induktiivisella kuormalla ja vastapäivään kapasitiivisella kuormalla. Kulma määräytyy valitsimella, jota kääntämällä osoitinlaitteen osoitin asetetaan nollaan. Kulma on asetettu oikein, jos nuoli liikkuu valitsinta liikutettaessa samaan suuntaan kuin valitsin, muuten kulma poikkeaa lasketusta 180°. Virta poistetaan katkaisematta virtajohtimen piiriä virranottoliittimen avulla.

Vektorikaavio, joka on rakennettu käyttämällä yksivaiheista osoitinta (a), VAF-85M-laitetta (b) ja yksivaiheista wattimittaria (c)

Yksivaiheisen wattimittarin käyttö

Yksivaiheisella wattmittarilla mitattuna virtakäämi on kytketty sarjaan ja kuormituksen mukaisesti vaiheen A piirissä. Jännitekäämin alku on kytketty sarjaan vaihejännitteisiin UA, UB ja UC ( nollajohdinkelan päähän) ja kirjasi wattimittarin lukemat.

Jos referenssijännitevektoreilla mitatut tehot sijoitetaan valitulle asteikolle jännitekäämin mukaanoton mukaan ottaen huomioon niiden etumerkit ja kohtisuorat palautetaan niiden päistä, niin jälkimmäisten leikkauspiste on loppu. Samalla tavalla määritetään myös vaiheiden B ja C virtavektoreiden sijainti.

Elektronisen oskilloskoopin käyttö

Elektronisella oskilloskoopilla mitattuna virran ja jännitteen välinen vaihesiirtymä voidaan määrittää lineaarisella lukumenetelmällä vertaamalla oskilloskoopin näytöllä olevaa jännitekäyrää ja virta-anturin (esim. shuntti) ottamaa virtakäyrää. Yhdistämällä niiden pyyhkäisyviivat kaksisädeoskilloskooppia käytettäessä tai synkronoimalla vertailujännitteen lukema - käytettäessä yksisäteistä oskilloskooppia, voit laskea vaihekulman arvon ja etumerkin. Löytynyt leikkauskulma piirretään vastaavasta referenssijännitteestä ja muodostetaan virtavektori.