Sähkökäyttöjen luokitus

Sähkökäyttöjen luokitus tehdään yleensä liikkeen ja ohjattavuuden, sähköisten ja mekaanisten voimansiirtolaitteiden tyypin sekä mekaanisen energian siirtotavan mukaan toimeenpanoelimiin.

Ne eroavat liikkeen tyypistä sähkökäytöt Pyörivä ja translaatio yksisuuntainen ja käänteinen liike sekä sähköiset käyttölaitteet edestakaisin liikkeelle.

Toimeenpanevan elimen nopeuden ja asennon ohjauksen periaatteen perusteella sähkökäyttö voi olla:

• säätelemätön ja muuttuva nopeus;

• seuraaja (sähkökäytön avulla toimeenpanoelimen liike toistetaan mielivaltaisesti muuttuvan vertailusignaalin mukaisesti);

• ohjelmistoohjattu (sähkökäyttö varmistaa toimeenpanoelimen liikkeen tietyn ohjelman mukaisesti);

• mukautuva (sähkökäyttö tarjoaa automaattisesti toimeenpanoelimen optimaalisen liiketavan, kun sen työolosuhteet muuttuvat);

• asento (sähkökäyttö säätää työkoneen toimeenpanoelimen asennon).

Mekaanisen voimansiirtolaitteen luonteessa erotetaan toisistaan ​​hammastettu sähkökäyttö, joka sisältää yhden mekaanisten voimansiirtolaitteiden tyypeistä, ja vaihteeton käyttö, jossa sähkömoottori on kytketty suoraan käyttölaitteeseen.

Sähkömuunnoslaitteen luonteen perusteella erotan:

• venttiilin sähkökäyttö, muunnoslaite, jossa on tyristori tai transistoritehomuunnin;

• ohjattu tasasuuntaaja-moottorijärjestelmä (UV-D) - venttiilin sähköinen tasavirtakäyttö, jonka muuntolaite on tasasuuntaaja säädettävällä jännitteellä;

• järjestelmän taajuusmuuttaja - moottori (PCh -D) - venttiilin sähköinen vaihtovirtakäyttö, jonka muunninlaite on säädettävä taajuusmuuttaja;

• generaattori-moottorijärjestelmä (G-D) ja moottori magneettivahvistimella (MU-D) — säädettävä sähkökäyttö, jonka muunninyksikkö on vastaavasti sähkökonemuunninyksikkö, tai magneettinen vahvistin.

Menetelmän mukaan, jolla mekaaninen energia siirretään toimeenpanevaan elimeen, sähkökäytöt jaetaan ryhmiin, yksittäisiin ja toisiinsa kytkettyihin.

Ryhmäsähkökäyttö, jolle on tunnusomaista se, että yhdestä moottorista voimansiirron kautta ohjataan useita yhden tai useamman työkoneen toimeenpanoelimiä.

Tällaisen käyttölaitteen kinemaattinen ketju on monimutkainen ja hankala, ja itse sähkökäyttö on epätaloudellista, sen toiminta ja teknisten prosessien automatisointi monimutkaista.Seurauksena on, että voimansiirron sähkökäyttöä ei tällä hetkellä käytetä juuri lainkaan, jolloin väistytään erillisille ja toisiinsa kytketyille.

Yksilöllinen sähkökäyttö, jolle on ominaista se, että työkoneen jokaista toimeenpanoelintä käyttää oma erillinen moottori. Tämäntyyppinen käyttö on tällä hetkellä tärkein, koska yksittäisellä sähkökäytöllä kinemaattinen voimansiirto yksinkertaistuu (joissain tapauksissa kokonaan pois) moottorista toimeenpanevaan elimeen, teknologisen prosessin automatisointi on helppoa ja työkoneen käyttöolosuhteet paranevat.

Yksilöllistä sähkökäyttöä käytetään laajalti erilaisissa nykyaikaisissa koneissa, esimerkiksi monimutkaisissa metallinleikkauskoneissa, valssatuissa metallurgisissa tuotantoissa, nosto- ja kuljetuskoneissa, robottimanipulaattoreissa jne.

Yhteenkytketyssä sähkökäytössä on kaksi tai useampi sähköisesti tai mekaanisesti kytketty erillinen sähkökäyttö, joiden toiminnan aikana säilytetään tietty nopeus tai kuormitussuhde tai yhtäläisyys tai työkoneiden toimeenpanoelinten asema.

Tällaisen taajuusmuuttajan tarve syntyy suunnittelusta tai teknisistä syistä. Esimerkki mekaanisella akselilla varustetusta monimoottorisesta sähkökäytöstä on pitkän hihna- tai ketjukuljettimen käyttö, kaivinkoneen kääntömekanismin alustan käyttö ja voimaruuvin yleisvaihteen käyttö. Lehdistö.

Jos yhteenkytketyssä sähkökäytössä on tarve työelinten, joissa ei ole mekaanisia liitäntöjä, nopeuksien suhteen pysyvyyttä tai kun mekaanisten kytkentöjen toteuttaminen on vaikeaa, erityinen sähkökaavio kahden kytkemisestä tai useampia sähkömoottoreita käytetään, jota kutsutaan sähköakselin kaavioksi.

Esimerkki tällaisesta käytöstä on monimutkaisen metallintyöstökoneen käyttö, lukkojen ja siirrettävien siltojen sähkökäyttö jne. Yhteen kytkettyä sähkökäyttöä käytetään laajalti paperikoneissa, tekstiilikoneissa, metallurgisissa valssaamoissa jne.

Metallinleikkuukoneessa kappaleen käsittelyyn tarvittava liike eri koordinaateissa saadaan aikaan erillisillä sähkökäytöillä. Yhdessä niitä voidaan kutsua monimoottorisiksi sähkökoneistoiksi.

Samoin monimoottorinen kaivukoneen sähkökäyttö yhdistää erilliset sähkökäytöt päätyötoimintoihin (pää, nosto, kääntö ja käyttö). Samaan aikaan on olemassa sähkökäyttöjä, jolloin työkoneen samaa toimeenpanoelintä käyttää useita moottoreita, mikä joissakin tapauksissa mahdollistaa toimeenpanoelimen voiman vähentämisen, jakamisen tasaisemmin jne.

Siten pitkän kaavinkuljettimen monimoottorisella sähkökäytöllä on yksimoottoriseen verrattuna tasaisempi kuorma ja pienempi vetoelementti-ketjun jännitys.

Automaatioasteen mukaan sähkökäytöt voidaan jakaa manuaalisiin, automatisoituihin ja automaattisiin. Useimmissa tapauksissa käytetään kahta viimeistä sähkökäyttötyyppiä.

A. I.Miroshnik, O. A. Lysenko