Automaattisten ohjauspiirien solmut ajan funktiona

Sähkömagneettisia, elektronisia, moottori- ja sähköpneumaattisia laitteita käytetään laajalti automaatiopiireissä. aikarele... Yleisimmät signaalin keston muunnosmenetelmät on esitetty kuvassa. 1. Kaavio fig. 1, ja antaa tietyn pituisen pulssin puristuksen kestosta riippumatta painikkeita SB. SB-painikkeen painamisen jälkeen aktivoituu rele K, joka antaa impulssin mekanismin käynnistämiseksi. Pulssin kesto määräytyy KT-releen aikaviiveen mukaan. SB-painike voidaan korvata KQ-komentoreleellä.

Kaaviot Fig. 8, b (sähkömagneettisella aikareleellä) ja kuva. 1, c (elektropneumaattisella tai moottoroidulla aikareleellä) käytetään lyhytaikaisen pulssin syöttämiseen ajokytkimen SQ toiminnan alkamisen jälkeen. Näissä ja myöhemmissä järjestelmissä kontaktien sijaan liikekytkin KQ-relekoskettimia voidaan käyttää.

Riisi. 1. Piirit signaalien keston muuntamiseen

Kaavio kuva.1d tarjoaa pulssin, jonka kesto on tKT2, ja jossa on aikaviive tKT1 kytkimen SQ toiminnan alkamisen jälkeen.

Piirisolmu Fig. 1, e. Jos aikaviive tKT1 vaaditaan ennen tämän pulssin syöttämistä, kuvion 1 piiri. 1, e. Pulssin kesto on tKT2.

Asennonohjauspiireissä kuvan 1 piiri. 1g, joka antaa pitkän komennon laukaisukytkimeen SQ kohdistuvan iskun päätyttyä. Komento peruutetaan SQ-kytkimen uuden toiminnon alussa.

Lyhyt aikaviive (jopa 1,5 s) saadaan aikaan kytkemällä päälle ja pois tavanomaisella tavalla välireleet johtuen niiden kelojen shuntingista kondensaattoreilla tai diodeilla.

Kuvan kaaviossa 2, ja kun kosketin KQ on kiinni, rele K aktivoituu aikaviiveellä, joka määräytyy kondensaattorin C latausajan mukaan. Kun KQ on kiinni, rele K palaa myös viiveellä kondensaattorin purkamisesta johtuen.

Riisi. 2. Aikaviiveiden saaminen ohittamalla välireleiden käämit kondensaattoreilla tai diodeilla

Jos haluat saada aikaviiveen vain releen ollessa päällä, käytä kuvan 1 piiriä. 2, b. Viive, kun rele kytketään pois päältä, puuttuu käytännössä, koska kondensaattori purkautuu nopeasti vastukseen R (vastuksen R resistanssi on huomattavasti pienempi kuin relekäämin K resistanssi). Samanlainen ongelma ratkaistaan ​​kuvan 1 piirillä. 2c, joka käyttää yhtä KQ-releen avauskosketinta. Tämän piirin haittana on merkittävä energian menetys vastuksen läpi signaalin puuttuessa.

Kuvion kaavio. 2d, jossa kontaktin KQ avautuessa rele K sammuu aikaviiveellä, jota ohjaa vastus R.

Kuvan kaavion mukaan 2, e aikaviive luodaan, kun K on pois päältä komentoreleen KQ koskettimen sulkemisen jälkeen.

Jos releen K paluussa tarvitaan pieni viive, kun komentorele KQ aktivoidaan, kuvan 1 kaavio. 2, e, jossa releen K kela on ohitettu diodilla.

Kaavio tietyn keston ja toimintajakson omaavien pulssien generoimiseksi on esitetty kuvassa. 3, a. Pulssin kesto määräytyy KT2-releen aikaviiveen mukaan, tauko määräytyy KT1-releen viiveajan mukaan.

Riisi. 3. Relepiirit pulssien tuottamiseksi

Kuvassa Kuvassa 3, b on esitetty kaavio mekanismin jaksoittaisesta päällekytkemisestä pidennetyllä taukoajalla.. Kontaktorin KM päällekytkentäaika on yhtä suuri kuin releen KT1 aikaviive, tauon kesto on summa releen KT2 ja KTZ viiveistä. Ajoituskaavio on esitetty kuvassa. 3, c.

Aikareleiden pulssigeneraattoreiden kaaviot tai loogisia elementtejä (katso alla) käytetään myös säätämään lineaaristen mekanismien toimintanopeutta. Myös lämpötilansäädin yleistyi, sillä se sisälsi KEP-12U-komentolaitteen, joka on monella tapaa samanlainen kuin moottorin ajoitusrele. Yksikössä on ohjainmoottori, säädettävät vaihteet, nokkarumpu, kytkin ja 12 kosketinta.

Nopeussäätimet käyttävät yleensä järjestelmää KEP-12U-laitteen sykliseen käyttöön (kuva 4, a). Kytkentä tehdään releillä K1 ja K2 sekä ohjauslaitteen KT.1 ja KT.2 koskettimilla, joiden kytkentäkaavio on esitetty kuvassa. 4, b.

Kytke S-kytkin päälle ennen työn aloittamista.Kun KQ-releen kosketin suljetaan hetkeksi ja annetaan komento käynnistää toimintajakso, K1-rele vetää ja lukittuu itsestään. Rele K2 aktivoidaan kytkemällä päälle komentolaite KT. Moottorin käämit LM1 ja LM2 saavat jännitteen ja nokkarumpu alkaa pyöriä. Laitteen KT.3, KT.4 jne. lähtökoskettimet, jotka sulkeutuvat peräkkäin asetettuina ajanhetkenä (katso kaavio kuvassa 4, b) antavat komentoja lineaaristen mekanismien käynnistämiseksi. Keskellä jaksoa kosketin KT.1 avautuu ja rele K1 sammuu.

Kuva 4. Linjanopeuden säädin KEP-12U-laitteella

Relekäämi K2 tukee virransyöttöä laitteen KT.2 koskettimen kautta. Kun rumpua on käännetty 360° kulmassa, kosketin KT.2 avautuu, KEP-12U-laitteen moottori pysähtyy. Ketju on valmis seuraavaa sykliä varten.

Lopuksi tarkastelemme kahta järjestelmää sähkömagneettisten aikareleiden viiveen kauko-ohjaukseen.

Voit muuttaa viivettä ohjauspaneelista käyttämällä kaksikelaista relepiiriä, jossa on laukaisukelat KT.1 ja paluukäämit KT. 2 (demagnetointi), joiden MDS on suunnattu vastakkaiseen suuntaan (kuva 5, a). Irrotuskelan MDS säädetään RP-potentiometrillä. Jotta vältytään CT:n toistuvalta käytöltä sen jälkeen, kun magnetoinnin käännös on palautettu ja laukaisu, laukaisukäämin MDS:n on oltava pienempi kuin MDS, joka riittää vetämään ankkurin, tai sen oma releen sulkukosketin on liitettävä piirikelaan (kuva 1). 5, a).

Kuva 5. Aikareleen viiveen etäsäädön kaaviot

Kuvan kaavion mukaan5, b tehdä etämuutos yhden kelan releen aikaviiveeseen. Kun kosketin KQ aukeaa, relekela KT kiertää poistovirralla, jota säätelee vastus R. Kun poistovirta kasvaa, releen viive pienenee ja päinvastoin. Syöttöjännitteellä 220 V käytetään relettä, jossa on käämi nimellisjännitteelle 110 V.