Jarrupiirit tasavirtamoottoreille

Jarrutettaessa ja peruutettaessa DC moottorit (DPT) käyttää sähköistä (dynaamista ja vastavaihteistoa) ja mekaanista jarrutusta. Dynaamisen jarrutuksen aikana piiri katkaisee ankkurikäämin verkosta ja sulkee sen jarruvastukseen yhdessä tai useammassa vaiheessa. Dynaamista jarrutusta ohjataan referenssiajoilla tai nopeudensäädöllä.

DCT:n vääntömomentin ohjaamiseksi ajoitussäädöllä dynaamisessa jarrutustilassa kuvassa 1 esitetty piirikokoonpano. 1, a, suunniteltu ohjaamaan DCT-jarrutusta itsenäisellä herätyksellä jarruvastuksen R2 yhdellä portaan.

Riisi. 1. Kaavio, joka toteuttaa tasavirtamoottorin yksivaiheisen (a) ja kolmivaiheisen (b) dynaamisen jarrutuksen aikaohjauksella ja kolmivaiheisen jarrutuksen alkukaavio (c).

SB1-painikkeella annetaan komento siirtää DPT dynaamiseen pysäytystilaan yllä olevassa kaaviossa. Tässä tapauksessa linjakontaktori KM1 katkaisee moottorin ankkurin verkkojännitteestä ja jarrukontaktori KM2 kytkee siihen jarruvastuksen.Jarrureleen KT dynaamisen jarrutusprosessin ajoituskäsky annetaan linjakontaktoreille KM1, jotka suorittavat edellisen toimenpiteen piirissä ennen dynaamisen jarrutuksen alkamista. Jarrureleenä käytetään DC:n sähkömagneettista aikarelettä.

Piirillä voidaan ohjata itsenäisesti herätettyjä DCT:itä ja sarjaherätettyjä DCT:itä, mutta jälkimmäisessä tapauksessa sarjan kenttäkäämin virran käänteisellä.

DC-suihkutuksen aikaohjattua jarrutusta käytetään yleisimmin monivaiheisessa jarrutuksessa, jossa useita ajoitusreleitä käytetään lähettämään komentoja jarruvastuksen peräkkäisille vaiheille (kuten käynnistyksessä). Sellaisen piirin solmu, joka on rakennettu itsenäisesti herätetylle DCT:lle, jossa on kolme jarruvastusta, on esitetty kuvassa. 1, b.

Jarrutusvaiheiden peräkkäinen sisällyttäminen tapahtuu kontaktorien KM2, KM3, KM4 avulla, joita ohjaavat sähkömagneettiset aikareleet KT1, KT2 ja KT3. Ohjauskomento pysäytyksen käynnistämiseksi piirissä annetaan painikkeella SB1, joka sammuttaa kontaktorin KM1 ja käynnistää KM2:n.

Jarrutusprosessin lopussa kontaktorien KM3, KM4 päällekytkemisen ja KM2:n sammuttamisen lisäjärjestys määräytyy jarrureleiden KT2, KT3 ja KT1 asetuksista, jotka tarjoavat kytkennän virta-arvoilla I1 ja I2 kuvan mukaisesti. kuva 1, c. Yllä olevaa ohjausjärjestelmää voidaan käyttää myös AC-moottorin ohjaamiseen dynaamisessa jarrutustilassa.

Yksivaiheisessa dynaamisessa jarrutuksessa yleisin on vääntömomentin säätö nopeudensäädöllä. Tällaisen ketjun solmu on esitetty kuvassa. 2.Nopeussäätö tapahtuu KV-jännitereleellä, jonka kela on kytketty DPT:n ankkuriin.

Riisi. 2. DC-moottorin dynaamisen jarrutuksen ohjauspiiri nopeudensäädöllä.

Tämä hitaan nopeuden laukaisurele käskee KM2-kontaktoria sammumaan ja lopettamaan jarrutusprosessin. KV-releen jännitehäviö vastaa noin 10-20 % vakaan tilan alkuarvosta:

Käytännössä KV-rele asetetaan niin, että jarrukontaktori on jännitteettömänä lähellä nollaa.Koska jarrurele on kytkettävä pois matalalla jännitteellä, valitaan REV830-tyyppinen matalan paluujännitteen rele.

Pysäytettäessä moottoreita vastustustilassa, jota useimmiten käytetään peruutuspiireissä, nopeudensäädön käyttö on yksinkertaisinta ja luotettavinta.

DPT SV -ohjausyksikkö jarrutustilassa jarruvastuksen yksivaiheisella takaisinkytkellä on esitetty kuvassa. 3. Jarruvastus koostuu tavanomaisesti hyväksytystä käynnistysasteesta R2 ja vastakkaista porrasta R1. SM-ohjain antaa ohjauskomennon peruutukselle ja edeltävälle jarrutukselle yllä olevassa kaaviossa.

Pysäytystilan ohjaaminen ja sen lopetuskomennon antaminen suoritetaan kytkentäreleillä KV1 ja KV2, jotka ovat REV821- tai REV84-tyyppisiä jännitereleitä. Releet säädetään ylösvetojännitteeseen sen perusteella, että se käynnistyy lähellä nollaa (15-20 % tasanopeudesta):

missä Uc on syöttöjännite, Rx on vastuksen osa, johon kytkentäreleen (KV1 tai KV2) kela on kytketty, R on ankkuripiirin impedanssi.

Riisi. 4.Tasavirtamoottorin ohjauspiirin kokoonpano pyörimisjarrutusta vastaan ​​nopeudensäädöllä.

Relekäämien kytkentäkohta käynnistys- ja jarruvastukseen, ts. arvo Rx, saadaan ehdosta, että releessä ei ole jännitettä pysäytyksen alkaessa, kun

missä ωinit on moottorin kulmanopeus hidastuksen alussa.

Katkaisunestoreleen sulkukoskettimen katkennut tila koko jarrutusjakson aikana varmistaa kokonaisjarrutusvastuksen läsnäolon DCT-ankkurissa, joka määrittää sallitun jarrutusvirran. Pysäytyksen lopussa rele KV1 tai KV2, joka käynnistyy, antaa komennon kytkeä päälle oppositiokontaktori KM4 ja sallii suunnanvaihdon alkamisen pysäytyksen päätyttyä.

Moottoria käynnistettäessä rele KV1 tai KV2 käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun ohjauskäsky moottorin käynnistämiseksi on annettu. Samanaikaisesti kontaktori KM4 kytkee päälle ja pois vastusasteen R1, kiihdytysreleen KT käämiä käsitellään. Kun viive on kulunut, rele KT sulkee kontaktorin KM5 käämipiirissä koskettimensa, joka aktivoituessaan sulkee tehokoskettimensa ohjaten osaa käynnistysvastuksesta R2, moottori siirtyy luonnolliselle ominaisuudelleen.

Kun moottori pysähtyy, erityisesti ajo- ja nostomekanismeissa, käytetään mekaanista jarrua, jonka suorittaa sähkömagneettinen kenkä tai muu jarru. Kaavio jarrun kytkemiseksi päälle on esitetty kuvassa. 4. Jarrua ohjaa YB-solenoidi, jonka ollessa päällä jarru vapauttaa moottorin ja sammutettuna se hidastaa.Sähkömagneetin kytkemiseksi päälle sen käämi, jolla on yleensä suuri induktanssi, kytketään syöttöjännitteeseen valokaarikontaktorin, esimerkiksi KM5, kautta.

Riisi. 4. Sähkömagneettisen tasavirtajarrun päälle kytkemisen piirien solmut.

Tämä kontaktori kytketään päälle ja pois päältä lineaarikontaktorin KM1 (kuva 4, b) tai käänteiskontaktorin KM2 ja KMZ (kuva 4, c) apukoskettimien avulla käänteisissä piireissä. Normaalisti mekaaninen jarrutus suoritetaan yhdessä sähköjarrutuksen kanssa, mutta jarrua voidaan käyttää esimerkiksi dynaamisen jarrutuksen päätyttyä tai aikaviiveellä. Tässä tapauksessa virransyötön SW-sähkömagneetin kelaan dynaamisen jarrutuksen aikana suorittaa jarrukontaktori KM4 (kuva 4, d).

Usein jarrusähkömagneetit kytketään päälle lisäkontaktorin KM6 aikaansaamalla voimalla (kuva 4, e). Tämä kontaktori vapauttaa jännitteen virtareleestä KA, joka vetää, kun jarrusolenoidi YB vetää. Rele KA on konfiguroitu toimimaan virralla, joka on yhtä suuri kuin jarrusolenoidin YB kylmäkäämin nimellisvirta käyttöjaksolla = 25%. Aikareleen KT avulla varmistetaan, että mekaaninen jarru kytkeytyy moottorin sammuessa.

Kun DCT pysäytetään perusnopeutta suuremmalla nopeudella, joka vastaa heikentynyttä magneettivuoa, momentinsäätö kasvavalla magneettivuolla suoritetaan virtaohjauksella. Virranohjauksen tarjoaa avaruusaluksen virtarele, joka antaa releen takaisinkytkennän ankkurivirralle, kuten tehtiin magneettivuon heikentyessä. Dynaamisessa jarrutuksessa kuvassa 3 esitetty piiri. 5, a, ja kun vastus pysäyttää - kuvassa 1 esitetty yksikkö. 5 B.

Riisi. 5. Dynaamisen jarrutuksen solmut (a) ja vastakkaiset piirit (b) kasvavalla magneettivuolla DC-moottorissa, jossa on virransäätö.

Piireissä käytetään kolmea sädevastusta (R1 — R3) ja kolmea kiihdytyskontaktoria (KM2 — KM4), yhtä dynaamista pysäytysastetta ja vastapäätä R4 ja yhtä pysäytyskontaktoria (vastapäätä) KM5.

Magneettivuon vahvistus suoritetaan virtareleen KA avauskoskettimen kautta, jonka kautta muodostetaan piiri, kun jarrukontaktori KM5 kytketään päälle, ja sulkukoskettimen KM5 piirin kautta, jonka tehtävänä on heikentää magneettivuo. käynnistettäessä katkaisee kontaktorin KM5 avautuvan apukoskettimen.

Hidastuksen alussa KA-rele sulkeutuu jarruvirran paineella, ja sitten virran laskeessa se avautuu ja lisää magneettivuoa, mikä saa virran kasvamaan, KA-rele kytkeytyy päälle, ja magneettivuo heikkenee. Useamman releen kytkennän yhteydessä magneettivuo kasvaa nimellisarvoon. Lisäksi piireissä tapahtuu dynaamista jarrutusta ja vastakytkentää vastusten R4 ja R1-R4 määrittämien ominaisuuksien mukaisesti.

KA-rele on säädetty siten, että sen kytkentävirrat ovat suuremmat kuin vastakytkentäjarrutuksen kannalta tärkeä jarruvirran minimiarvo.